Vuojoen Kartano

Kartanontie 28
27100 Eurajoki

Sähköposti
 

Vuojoen kartano lukeutuu Suomen kauneimpiin empirekartanoihin, sekä kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaimpiin kokonaisuuksiin. Kartano mainitaan jo 1500-luvun lopulle ajoittuvissa asiakirjoissa. Nykyinen arkkitehti C.L. Engelin suunnittelema kartano valmistui vuonna 1836, jolloin sitä isännöi Suomen rikkaimpiin miehiin kuuluva ruukinpatruuna Lars Magnus Björkenheim. Kartano oli suuri työllistäjä: isäntäperheen ja palkollisten lisäksi käytettävissä oli 40 talonpojan ja 90 torpparin työpanos. Kartanon maapinta-ala oli tuolloin noin 15 000 hehtaaria ja sen navetoissa kasvatettiin parhaimmillaan 250 nautaa. Talvipuutarhan eli Orangerian erikoisuutena olivat 1800-luvulla kenties maailman pohjoisimmat satoa tuottavat ananas- ja persikkaviljelmät. Monien vaiheiden jälkeen Emil Cedercreutzin isovanhempien kotikartanona tunnettu Vuojoki päätyi Eurajoen kunnalle 1930-luvulla.

2000-luvulla alkoi kartanon kolmas elämä, kun se restauroitiin Eurajoen kunnan ja Posiva Oy:n toimesta arvoiseensa käyttöön kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskukseksi. Kartanon yleishyödyllistä toimintaa kehittämään perustettiin Vuojokisäätiö.

Kartanon mielenkiintoisiin vaiheisiin kannattaa tutustua syvällisemmin Vuojoen kartanon historia-näyttelyssä (päärakennuksen 1. kerros).


Historiaa ajallisesti

Vuojoen kartano tunnettiin jo 1500-luvulla, jolloin kartanon omisti kokemäkeläinen Hartvik Henriksson. 1600-luvun alussa kartano siirtyi de la Gardie -suvulle ja edelleen omistajavaihdosten jälkeen marsalkka Åke Tottille (joka myös itse asui kartanossa) ja hänen vaimolleen Christina Brahelle. Seuraavia omistajia olivat valtaneuvos Gustaf Soop. Avioliiton ja perimisen kautta kartano päätyi von Fersen -suvulle, ja sitä kautta jälleen ulkomaita myöten tunnetulle värikkäälle seurapiirihahmolle O.W. von Klinckowströmille, joka niin ikään asui vaimonsa kanssa jonkin aikaa Vuojoella.

Kartano alkoi kukoistaa 1830-luvulla, kun omistajaksi tuli isokyröläinen kapteeni L. M. Björkman (aateloituna v:sta 1834 Björkenheim). Vuonna 1836 valmistui mm. C.L. Engelin piirtämä nykyinen päärakennus sekä kunnianhimoinen kasvihuone- ja puutarhasuunnitelma. Björkenheim-suvun omistus päättyi v. 1911.

Metsäomaisuus kiinnosti yrittäjiä, ja kartanosta muodostettiin osakeyhtiö Vuojoki Gods Ab, jonka pääomistajia olivat Rauman tehtaiden tulevat perustajat K.A. ja H.G. Paloheimo sekä liikemies N. Toivonen. Mittava hanke kävi kuitenkin kolmikon taloudelle liian raskaaksi. Apuun tuli Pohjoismaiden Yhdyspankki, joka otti vastuun yhtiön rahoituksesta. Näin sai alkunsa Rauma-Repolan Rauman tehtaat, yksi maamme tunnetuimmista yrityksistä. 1930-luvulla Vuojoen kartano ja lähialueet siirtyivät Eurajoen kunnalle ja kartano joutui laitoskäyttöön kunnalliskodiksi. Kartano toimi vanhainkotina aina vuoteen 2003 asti.

Vuonna 1999 Eurajoella tehtiin päätös kartanon arvokkaiden tilojen kunnostamisesta palvelemaan alueen yrityksiä, matkailua ja kulttuuria. Samalla aloitettiin muutos- ja korjaustöiden suunnittelu.

Vuonna 2003 uuden monitoimikeskuksen toimintaa ohjaamaan perustettiin Vuojokisäätiö, jonka säädekirjan allekirjoittajina on merkittävä joukko alueen kuntia ja yrityksiä. Samana vuonna vanhainkoti muutti pois kartanolta uusiin tiloihin Eurajoen keskustaan ja mittava restaurointityö aloitettiin.

Tänään Vuojoen kartano toimii monipuolisena kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskuksena. Kartanon omistaa Eurajoen kunta, ja sen päävuokralaisena on Posiva Oy. Kartanon tiloissa toimivat myös Vuojokisäätiö ja Ravintola Wuojoki.